Edellisiin paljastuksiin on esitetty useita kommentteja, neuvoja ja kysymyksiä elämääni, avioliittooni ja vaimooni liittyen.
Mitä hyvää on vaimossani:
*hänen kanssaan olen saanut ihanat lapset
*hän on hyvä lasten kanssa (joitain satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta)
*häneltä saan hyviä toimintamalleja lasten kanssa olemiseen ja ongelmien selvittelyyn
*hän on puhelias ja avoin
*hän on säästäväinen, esim. ostaa lasten vaatteet enimmäkseen kirpputoreilta
*hänellä on hyvä palkka, jonka ansiosta meillä on mukavan keskiluokkainen elämä. Lainaa on, mutta ei rahahuolia.
*hän ei ole mustasukkainen eikä kyttää menemisiäni ja tekemisiäni
*seksiä saan useimmiten halutessani ja vaikka vaimo laukeaisikin ensin malttaa hän odotella minua loppuun saakka
En toki ole vaimoni kanssa naimisissa vain lasten takia. Vaikka lapset ovatkin se suurin syy, miksei avioeroa meillä ihan pian nähdä. Tunnustan toki että avioliitto on tapa ja tottumus johon liittyvät mukavuudenhalu ja taloudelliset seikat.
Avioero ei ole vaihtoehto, koska en halua erota lapsistani. Haluan viettää aikaa heidän kanssaan. Nähdä heidän kasvavan ja auttaa heitä kasvamisessa. Tähän ei pari viikonloppua kuussa riitä. Avioero ei tosiaan välttämättä pilaa lasten elämää, mutta minun elämäni se kyllä pilaisi.
Avioero ei ole vaihtoehto, koska en jaksaisi etsiä irtoseksiä enkä halua käyttää maksullisia naisia. Tarvitsen vakipanon.
Avioero ei ole vaihtoehto, koska haluan asua omakotitalossa. Haluan tarjota lapsille oman pihan. Kahteen ei ole varaa.